Arvonlisävero eli ALV lisätään lähes kaikkeen myyntiin Suomessa. Yrittäjän näkökulmasta tärkeintä on tietää, mikä verokanta kuuluu millekin tuotteelle tai palvelulle, jotta laskutus menee oikein. Suomessa on neljä eri ALV-kantaa, ja jokaisella on oma käyttötarkoituksensa.
25,5 % - Yleinen verokanta
- suurin osa tavaroista ja palveluista
- työvälineet ja -tarvikkeet
14 % - Ateria- ja liikuntapalvelut
- elintarvikkeet
- ravintola- ja kahvilapalvelut
- ateriapalvelut
- rehut ja ruokien ainesosat
- liikuntapalvelut
- henkilökuljetukset, esim. taksi
10 % - Alennettu verokanta
- Yleisradiotoiminta
0 % - Muu verokanta
- esiintymispalkkio
- kansainvälinen laivatyö
- vesialuksiin kohdistuva työ
- arvonlisäverotuksen ulkopuolinen (esim. tipit)
- kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit
Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Rakennusalalla on käytössä erityinen arvonlisäverokäytäntö, jota kutsutaan käännetyksi arvonlisäverovelvollisuudeksi. Se voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta idea on loppujen lopuksi melko selkeä: myyjä, eli sinä (laskuttaja) ei lisää laskulle arvonlisäveroa, vaan ostaja (asiakkaasi) laskee ja ilmoittaa sen omassa ALV-ilmoituksessaan.
Mihin tilanteisiin käännetty verovelvollisuus soveltuu?
Käännettyä ALV-velvollisuutta sovelletaan, kun kyse on rakentamispalvelusta tai työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluun. Esimerkiksi:
- rakennusten ja rakennelmien rakentaminen
- korjaus- ja remonttityöt
- talotekniikan asennus (sähkö, LVI, ilmanvaihto)
- maanrakennus
- rakennussiivous, jos se liittyy rakentamiseen
Missä tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta?
Käännettyä ALV-velvollisuutta ei sovelleta, kun:
- Työ tehdään kuluttajalle (esim. kotiin tehtävä remontti)
- Ostaja ei myy rakentamispalveluja, eikä toimi rakennusurakan ketjussa
- Palvelu ei ole rakentamispalvelua
- Kyse on rakennustarvikkeiden myynnistä ilman työtä
Lisätietoja ja tarkat rajaukset löydät Verohallinnon ohjeesta.